Museo Leikki, Tokiosta Tapiolaan - japanilaisen populaarikulttuurin harrastaminen
Suomessa -erikoisnäyttely 17.4.2024-22.3.2026

"Animea, mangaa, cosplayta, j-rockia…! Museo Leikin erikoisnäyttely pureutuu japanilaisen populaarikulttuurin harrastamiseen Suomessa. Japanilainen populaarikulttuuri nousi erityisesti monen nuoren tärkeäksi kiinnostuksen kohteeksi ja identiteetin osaksi 2000-luvun alussa. Nykypäivänä harrastajasukupolvia on jo useampia, eikä kiinnostus aiheeseen näytä laantumisen merkkejä. Paikkansa näyttelyssä saa niin japanilainen sarjakuva, animaatio, pelit, muoti, musiikki, kuin fanitaidekin.

Tokiosta Tapiolaan -näyttelyssä pääset muun muassa kokeilemaan mangan piirtämistä, pelailemaan japanilaista arcade-peliä, tutkimaan harrastajan huonetta ja leikkimään anime-hahmojen pienoismaailmalla. Näyttely on tehty tiiviissä yhteistyössä harrastajayhteisön kanssa ja se on suunnattu kaikille aiheesta kiinnostuneille kouluikäisistä alkaen." - Museo Leikki, www-sivut, Tokiosta Tapiolaan.

Espoon Tapiolassa sijaitseva Museo Leikki on leikkiin, leluihin ja lapsuuteen keskittyvä museo. Museo Leikki on koonnut mielenkiintoisen erikoisnäyttelyn japanilaisesta populaarikulttuurista osana suomalaista harrastuskulttuuria. Näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Manga Cafe, Cinema Mondo, Sangatsu Manga, KulttuuriEspoo, Tokyokan sekä Mainio Clothing. Näyttelyn tuottamiseen on osallistunut myös moni muu taho ja yksityishenkilö. Lippu Museo Leikkiin maksaa 14 euroa (aikuinen). Museoon käy myös esimerkiksi Museokortti.

Tokiosta Tapiolaan -näyttely on visuaalisesti miellyttävästi koottu. Näyttely sisältää monimuotoisesti erilaisia materiaaleja, kuten kuvia, videoita, oheistuotteita sekä interaktiivisia osioita. Näyttelyyn koottu kirjoitettu asiasisältö on esitetty siten, ettei näyttelyä kiertäessä tekstiä ole missään liikaa. Näyttelyyn on myös ripoteltu sitaatteja Museo Leikin verkkokyselystä (japanilaisen populaarikulttuurin harrastaminen Suomessa 2000-luvulla) sekä harrastaja- ja asiantuntijaraadilta. Kirjoitetut sekä visuaaliset ja interaktiiviset osuudet ovat tasapainoisessa suhteessa keskenään. Interaktiivisiin osioihin kuuluvat esimerkiksi Kiko-taikaketun ja Manga Cafen Ramuneko-kissan "tutustutaan Japanin herkkuihin" -peli, Pop’n music -musiikkipeli sekä valaistu pöytä, jonka avulla jokaisen on helppo tutustua mangan piirtämisen maailmaan!


Näyttelyssä on esillä oheistuotteita lukuisista sarjoista. Miku Hatsunelle (virtuaalinen idoli, ohjelmisto Vocaloid 2 -sarjassa) on koottu Ikean Detolf-vitriini, jossa on esillä figuureja, tarroja, akryylistandi ja muita oheistuotteita. Näyttelyssä on esillä oheistuotteita myös esimerkiksi seuraavista sarjoista: Studio Ghibli, My Hero Academia, Naruto, Neon Genesis Evangelion, Dragon Ball, Tokyo Mew Mew, Sailor Moon, Akira, Kingdom Hearts, Final Fantasy, Pokémon, Digimon ja Hopeanuoli.

Isompia osioita näyttelyssä ovat esimerkiksi:
- anime (Animen tekeminen, animeleffakimara, animen tekijöitä…)
- manga (Mangan tekeminen, mangan ja animen kohderyhmät…)
- mangakoja eli mangan tekijöitä (Yoshihiro Takahashi on mainittu.)
- anime Suomessa (Tähän osioon on koottu oma osuus Hopeanuolelle ja sarjaan liittyville oheistuotteille.)
- manga Suomessa
- pelaaminen harrastuksena
- japanilainen katumuoti
- coni (Conien osiossa on lueteltu esimerkkejä japanilaiseen populaarikulttuuriin keskittyvistä coneista Suomessa, ja listalle pääsi myös Gingacon!)


Allekirjoittanut voi hyvällä omallatunnolla suositella Tokiosta Tapiolaan -näyttelyä! Kokemus oli erinomainen.

Voit tutustua näyttelyyn lisää täällä.

Teksti ja kuvat: Veera "Vivy" Kaipio

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Arvosana 5.00 (1 arvostelu)

Katsaus Gingaconin historiaan ja tulevaan Gingaconiin

Yhdistyksemme on järjestänyt Gingacon-tapahtuman vuosina 2016-2019. Gingacon jäi kuitenkin pitkälle tauolle järjestäjien puutteen ja koronapandemian vuoksi. Gingaconin uudelleen järjestäminen ei silti suinkaan unohtunut, vaan pidimme Gingaconin suunnittelukokouksen 12.2.2023, ja ensimmäinen varsinainen conitean kokous pidettiin 20.8.2023!

Olemme kaikki innoissamme siitä, että seuraava Gingacon järjestetään tänä vuonna 23.11. Tampereella, Tampereen seudun ammattiopisto Tredun tiloissa. Tässä artikkelissa käydään läpi, millainen tapahtuma ja sen historia on sekä miten tulevan Gingaconin suunnittelu on edennyt ja mitä voit tapahtumalta odottaa!

Mikä on Gingacon?

Gingacon on Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n järjestämä tapahtuma, jonka keskiössä ovat Ginga-sarjat. Tapahtuman tarkoitus on tuoda sarjan fanit yhteen ja mahdollistaa heille mukava tapahtuma aiheen parissa. Tavoitteisiimme kuuluu tukea ja ylläpitää Ginga-sarjoihin liittyvää toimintaa, luoda uutta sisältöä Ginga-fanitoimintaan sekä lisätä Ginga-sarjojen tunnettavuutta.

Ensimmäinen välkähdys Gingaconin ideasta tapahtui silloin, kun Yoshihiro Takahashi vieraili Suomessa vuosina 2011 sekä 2012. Yhdistyksemme innostui ideasta järjestää tapahtuma sarjan faneille, jossa Hopeanuolta ja muita Yoshihiro Takahashin Ginga-sarjoja voitaisiin tuoda esille. Myös muita eläintarinoita haluttiin korostaa, sillä ainakin ensimmäisen tapahtuman suunnitteluvaiheessa eläintarina-aiheisia tapahtumia ei juuri ollut.

Gingaconiin ovat tervetulleita kaikenikäiset kävijät, niin Ginga-fanit kuin muiden anime- ja mangasarjojen fanit, fursuit-harrastajat, eläintarinoiden fanit ja niin edelleen.

Palataan hetkeksi aiempien Gingaconien historiaan ja sen jälkeen tulevan Gingaconin kuulumisiin ja suunnitelmiin!

Aiemmat Gingaconit

Ensimmäinen Gingacon järjestettiin Tampereella 11.6.2016 Monitoimitalo 13:ssa. Kävijöitä oli 333, mikä oli erittäin hyvä saavutus. Ohjelmina olivat muun muassa Hopeanuoli-tietovisa, Cardfight!! Vanguard! -korttipeli sekä korva- ja häntäpaja. Tapahtumassa oli lisäksi luentoja, joiden aiheina olivat Ginga-fanin reissu Japanissa, vuoden 2012 Turtles-animaatiosarja sekä hyeenat fiktiossa ja oikeassa elämässä. Tapahtuma oli onnistunut ja erittäin lupaava alku.

Toisen Gingaconin tapahtumapaikkana oli myös Tampereen Monitoimitalo 13, ja tapahtumapäivä oli 28.10. Kävijöitä oli hieman yli 400. Ohjelmiin kuuluivat muun muassa Ginga-oheistuotenäyttely, Weed-musikaalin jälkipaneeli, My Little Pony -fanimiitti, cosplaydeitti sekä luennot Ginga-roolipelaamisesta, Loveless- ja Swat Kats -sarjoista, fursuiteista, shiboista ja siperianhuskyistä. Oikein onnistunut tapahtuma, jossa oli paljon monipuolista ohjelmaa!

Kolmas Gingacon järjestettiin Kotkassa 10.11. Kotkan konserttitalossa. Kävijöitä oli 220. Aiempaa pienempi kävijämäärä johtui todennäköisesti Kotkan haasteellisesta sijainnista. Conissa kuultiin kaksi musiikkinumeroa: Scandinavian Hansu soitti 80-luvun tyylistä syntikkapoppia japanilaisella otteella, ja Jaakko Jokela-Bergström ja Timo Jurvelin soittivat Hopeanuolen musiikkia instrumentaalisesti. Muita ohjelmia olivat muun muassa nukkeharrastajien miitti, eläinhahmonluontipaja ja cosplay-näytös. Luentojen aiheina olivat Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n esittely ja miksi Weed-animen piirrosjälki on huonoa.

Neljäs Gingacon järjestettiin Järvenpäässä Järvenpää-talolla 2.11. Kävijöitä oli huimat noin 600! Ohjelmiin kuuluivat esimerkiksi Hopeanuoli-fanien ja nukkeharrastajien miitit, boffermiekkapaja, VR-pelipiste sekä luennot Sestra: Gone Astray -pelistä (pelin demoa oli myös mahdollista pelata), Digimonista, fanimusikaalien järjestämisestä, Gingan karmeista johtajista ja isistä sekä eläin- ja ihmishahmoilla roolipelaamisen eroista.

Kuvia aiemmista Gingaconeista pääset katsomaan täällä.

Gingacon 23.11.2024, kuulumiset ja mitä voit odottaa?

Gingamaisempi Gingacon

Päätimme lähteä rakentamaan tulevaa Gingaconia ajatuksella “gingamaisempi Gingacon”. Tarkoituksenamme on tuoda entistä vahvemmin Ginga-sarjat esiin tapahtumassamme, vaikka tilaa on aina muillekin koiraeläin- ja eläinaiheisille teemoille.

Ensimmäinen askeleemme kohti gingamaisempaa Gingaconia oli antaa Gingaconille uudet kasvot. Markkinointitiimimme alkoi suunnittelemaan uutta gingamaista maskottia, ja pohdintojen jälkeen syntyi Routa! Routa on akitan sekä karjalankarhukoiran risteytys, jolla pystykorvat ja kippurahäntä. Roudalla on kirkkaan siniset silmät, kaulapannassa hopeisia salmiakkikuvioita, ja sen luonteenpiirteisiin kuuluvat rohkeus, lojaalius, määrätietoisuus sekä oikeudenmukaisuus. Roudan sekarotuisuudella halusimme nostaa esiin Gingaconin kahdet juuret - Tapahtuma on Suomessa järjestetty suomalaisen faniyhdistyksen toimesta, mutta Ginga-sarjojen kotimaa on Japani.

Hahmo Ⓒ Suomen Hopeanuoli-fanit ry, Taide Ⓒ Virva “VirvaPP” Pelttari
Pääset lukemaan Roudasta lisää täällä.

Gingaconin suunnittelu etenee tasaista tahtia, ja olemme päässeet tekemään jo paljon. Gingaconin sosiaalista mediaa päivitetään aktiivisesti, ja värikartaksemme valikoitui tällä kertaa pääosin sinisen sävyt. Sosiaalisessa mediassa seuraajat ovat päässeet esimerkiksi ehdottamaan Gingaconiin ohjelmaa (ja hyviä ehdotuksia tuli, kiitos!) sekä osallistumaan Routa-piirustuskilpailuun, jossa oli mahdollisuus voittaa 2 kpl Gingaconin rannekkeita. Voittajan lisäksi palkittiin kaksi kunniamaininnan saanutta, joille lähetettiin kunniakirjat. Pääset lukemaan lisää piirustuskilpailusta täällä.

Joten, voinemme sanoa, että Gingaconin suunnittelu on lähtenyt oikein hyvin käyntiin. Yhteistyöllä on keksitty ja keksitään toinen toistaan inspiroivampia ja uusia ideoita, joita toteutamme niin Gingaconin suunnitteluvaiheessa kuin tapahtumassa paikan päällä. Kesää kohden mentäessä vauhti vain kiihtyy, ja Gingacon on täydessä vauhdissaan Tampereella tuota pikaa!

Teema ja ohjelma

Tämä vuonna Gingaconin teemana ovat pelit! Luvassa on siis jälleen Ginga- ja eläintarinapainotteinen tapahtuma, jossa niiden lisäksi erilaisia video-, lauta- ja roolipelejä halutaan korostaa.

Tällä hetkellä ohjelmistoon on suunnitelmissa Ginga-tietovisa, AMVplus-kisa, cosplay-kisa, coswalk sekä kirpputori. Tapahtumassa järjestetään myös luento Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n toiminnasta. (Tervetuloa kuuntelemaan, luennon aikana peliteemaisten käänteiden myötä saatat voittaa jotain Ginga-aiheista!) Nämä ovat kuitenkin vasta tähän mennessä suunniteltuja ohjelmia, ja ohjelmakartta tulee täyttymään tapahtuman lähestyessä.

Kiinnostaisiko sinua järjestää ohjelmaa Gingaconissa? -> Ohjelmahaku on avoinna!

Ohjelmaan kuuluvat luonnollisesti myös taidekuja sekä myyntisali. Taidekujalle sekä myyntisaliin pyrimme järjestämään mahdollisimman monipuolisen tarjonnan Ginga-aiheisten tuotteiden sekä muiden koiraeläin- ja eläintarina-aiheisten tuotteiden parissa. Joukkoon mahtuu kuitenkin myös muihin manga- ja anime-sarjoihin sekä peliteemaan kuuluvat tuotteet.

Ihmiset Gingaconin takana ja avoinna olevat haut

Gingaconia on järjestämässä niin uusia kasvoja kuin konkareitakin! Yhteystietomme löydät täältä. Kiinnostaisiko sinua olla mukana tiimissämme rakentamassa uutta, gingamaisempaa Gingaconia? Haku coniteaan on auki ja lisätietoa löydät täältä.

Ohjelma- sekä vastaavahaun lisäksi avoinna olevia hakuja ovat työvoimahaku, taidekujahaku sekä myyntisalihaku.

Lipunmyynti, nettisivut sekä sosiaalinen media

Gingaconin ennakkolipunmyynti startattiin 24.5. Lipunmyynti jatkuu tapahtumapäivään (23.11.) asti. Lippu maksaa ennakkoon 20 € ja tapahtumapaikan ovelta ostettuna 25 €.
Lippuja on myynnissä lippukauppa Biletissä, yhdistyksen verkkokauppa Hopeapuodissa sekä yhdistyksen edustuspöydillä erilaisissa tapahtumissa. Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n jäsenille on tarjolla alennuksia Gingaconin lippujen hinnoista Hopeapuodissa sekä tapahtumissa yhdistyksen edustuspöydillä!

Parhaiten pysyt ajan tasalla Gingaconin uusimmista uutisista ottamalla sosiaalisen median kanavamme (Facebook, Instagram, X) sekä nettisivumme seurantaan.

Nähdään Gingaconissa!

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Arvosana 5.00 (1 arvostelu)

16.8.2023 Sangatsu Mangan verkkosivuilla julkaistiin Ginga-faneja järisyttävä uutinen: Yoshihiro Takahashi on vierailemassa Suomessa 15.-18.9.2023. Takahashin vierailun järjesti Yokote Masuda Mangamuseo, ja Takahashi oli tavattavissa Helsingissä kauppakeskus Kampissa, jossa hän jakoi nimikirjoituksia kaksi kertaa päivässä neljän päivän ajan. Nimikirjoitusten jaon lisäksi Kampin MUJI-liikkeeseen (4.krs.) oli koottu Takahashin töiden näyttely, jonka yhteydessä oli nimikirjoituslevyjen ja muiden oheistuotteiden myynti sekä ilmaistuotteita.

Nimikirjoitustilaisuuteen pääseminen edellytti etukäteen ilmoittautumisen Teatterian verkkosivulla. Ilmoittautumisen järjestivät yhteistyössä H-Town ja teatteria.fi. Ilmoittautumisen lisäksi tuli ostaa nimikirjoituslevy, eli shikishi, MUJI:ssa järjestetyn näyttelyn yhteydessä olleelta myyntipöydältä. (15.9.2023 Sangatsu Mangan Instagramissa tiedotettiin, että myös ilman ilmoittautumista voi ostaa nimikirjoituslevyn ja saada siihen nimikirjoituksen niin kauan kuin levyjä riittää).

Nimikirjoitusten jaon ajankohdat:

pe 15.9. kello 12.00-14.00 sekä 15.00-17.00
la 16.9. kello 12.00-14.00 sekä 15.00-17.00
su 17.9. kello 13.00-15.00 sekä 15.30-17.00
ma 18.9. kello 12.00-14.00 sekä 15.00-17.00

Jokaisen päivän nimikirjoituslevyn kuvitus oli erilainen, ja levy oli mitoiltaan noin 27 x 24 cm ja materiaaliltaan korkealaatuista taidepahvia, jossa oli kultaiset reunat. Levyt olivat tukevia ja noin puoli senttiä paksuja. Ainoa poikkeus nimikirjoituslevyissä oli sunnuntain levy, joka oli mitoiltaan 25 x 36 cm, materiaaliltaan paksua paperia ja sen kuva oli vaakasuunnassa. Takahashi kirjoitti nimikirjoituksia sekä mustalla että valkoisella tussilla, allekirjoitettavan kohteen mukaan. Takahashi jakoi nimikirjoituksia Kampin E-tasolla.

Nimikirjoituksen kirjoittamisen lisäksi Takahashin kanssa sai ottaa yhteiskuvan ja kätellä. Monet fanit toivat Takahashille itse tekemiään lahjoja, joista herra näytti ilahtuvan. Nimikirjoituslevyjen lisäksi fanit saivat nimikirjoituksia myös esimerkiksi mangoihin, reppuihin, lippiksiin ja DVD-bokseihin, ja kuuleman mukaan yksi fani sai nimikirjoituksen jopa käteensä! Muutama onnekas fani sai Takahashilta jopa tussilla piirretyn kuvan. Kohtaamiset Takahashin ja fanien kesken olivat koskettavia. Takahashin luomat Ginga-sarjat ovat monille tärkeitä, nostalgisia sekä inspiroivia, ja oman idolin tapaaminen sai aikaan kyyneleitä.

                         

MUJI:ssa järjestetyssä Takahashin töiden näyttelyssä oli monipuolisesti esillä sekä mustavalkoisia että värillisiä kuvituksia. Näyttely oli järjestetty samankaltaisen estetiikan mukaan kuin ”Striving for Justice” -juhlanäyttely Helsingin Tokyokan liikkeessä 27.-29.10.2022. Työt oli asetettu MUJI-liikkeessä myynnissä olleisiin kehyksiin, ja niiden lisäksi näyttelyssä oli esillä katosta roikkuvia banderolleja, infokoosteita Ginga-sarjoista pöytien keskellä, kauniit tähtitaivasta muistuttavat liinat pöytien ympärillä, TopSangyon pehmoleluja näytön yläpuolella sekä myyntipöytä. Näytössä pyöri noin 4,5 minuutin pituinen diashow, johon oli koottu Takahashilta kysyttyjä erilaisia kysymyksiä ja hänen vastauksiaan niihin. Kysymyksiä olivat esimerkiksi: Mikä on lempikarkkisi, uskotko avaruusolentojen olemassaoloon sekä minkä ammatin haluaisit, jos syntyisit uudestaan? Näihin Takahashi oli vastannut: vaahtokarkki, tietenkin ja laulaja.

Näyttelyn aukioloajat:

pe 15.9. kello 11.00-19.00
la 16.9. kello 11.00-18.00
su 17.9. kello 13.00-17.00
ma 18.9. kello 11.00-19.00

                 

Myyntipöydän alkupäässä oli infotaulu ja kuvakooste Yokote Masuda Mangamuseosta, ilmaistuotteita kävijöille sekä esittely Minako Laksosta. Minako Lakso matkusti Suomeen vuonna 1990 komennustyöhön Japanin suurlähetystöön, ja vuonna 2010 Minako perusti oman yrityksen KOMACHI Consulting Oy, jonka palveluihin kuuluu muun muassa vierailu- ja tapaamisjärjestelyt Japanissa ja Suomessa, tulkkauspalvelut, Japanin ja Suomen välinen palvelututkimus sekä työelämän japanin kielen ja kulttuurin valmennuskurssit. Paikan päällä oli tavattavissa Takahashin ja Minako Lakson lisäksi Mangamuseon työntekijöitä sekä Mangamuseon johtaja Takashi Oishi. Myös Sangatsu Mangan toimituspäällikkö Antti Valkama oli tavattavissa. Hän toimi tulkkina näyttelyn yhteydessä sekä haastatteluissa. Myös Minako Lakso toimi tapahtumassa tulkkina.

Myyntipöydällä ilmaistuotteita olivat neliön muotoiset tarrat, kaksi erilaista postikorttia sekä Mangamuseon esite. Tarrat olivat kävijöiden suosiossa, ja ne pääsivätkin loppumaan ennen tapahtuman loppua. Nimikirjoituslevyjen lisäksi myynnissä oli pinssejä, jotka maksoivat 8 €/kpl. Niitä oli kolme erilaista: Gin, Riki ja Yamato, ja ne tulivat blind bag -pusseissa, eli ostaja ei voinut valita, minkä pinssin ostaa. Lisäksi myynnissä oli hahmopostikortteja, joita oli viisi erilaista: Akame, Ben, Gin, Riki ja Weed, ja nämä maksoivat 5 €/kpl. Myynnissä oli myös muovitasku, joka maksoi 6 €. Pinssit ja muovitaskut myytiin loppuun ennen tapahtuman loppua, mutta vielä näyttelyn viimeisillä minuuteilla muutama Ben-hahmopostikortti oli jäljellä. Myyntipöydällä oli esillä myös Mangamuseon Neon Genesis Evangelion -näyttelystä muovitasku sekä akryylistandi, jotka Takahashi oli kuvittanut. Nimikirjoituslevyt maksoivat 32 €/kpl.

                         

Maanantaina 18.9.2023 fanit juhlistivat Takahashin syntymäpäivää. Fanit lauloivat suomen kielellä “paljon onnea vaan”, ja moni muisti Takahashia myös syntymäpäivälahjalla. Sangatsu Mangan Instagramista voi jopa löytää kuvan, jossa Takahashi puhaltaa kynttilöitä leivonnaisten päältä.

Tapahtumassa kävijät puhuivat kokemuksistaan innoissaan ja onnellisena. Takahashi on viimeksi vieraillut Suomessa vuonna 2012, jolloin hän oli tavattavissa Kuopiossa, Helsingissä ja Oulussa 12.-17.7.2023 välisenä aikana. Jäämme innoissamme odottamaan, palaako Takahashi vielä tulevaisuudessa Suomeen!

Teksti ja kuvat: Veera Kaipio / Vivy

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Arvosana 4.88 (4 arvostelua)



Pääsymaksuton Hopeanuoli-aiheinen näyttely aukesi Helsingissä Tokyokan-liikkeen tiloissa torstaina 27.10.2022 kello 10:00. Näyttely oli avoinna 27.10. – .29.10.2022, torstaina ja perjantaina kello 10–18 ja lauantaina kello 10–15.

Näyttelyn järjestäjinä toimivat Yokote Masuda Mangamuseo sekä Yokote Masuda Manga Foundation -säätiö. Näyttely on ollut Japanissa avoinna laajemmassa mittakaavassa 9.10.2021 – 5.12.2021 välisenä aikana, jolloin jopa itse Yoshihiro Takahashi oli siellä vierailemassa. Striving for Justice -juhlanäyttely herätti paljon kiinnostusta Suomessa, ja monet sarjan fanit seurasivat näyttelyn kulkua Mangamuseon sosiaalisen median sekä muiden fanien välityksellä. Mangamuseo myös julkaisi useita erilaisia juhlavuoden Ginga-aiheisia oheistuotteita, esimerkiksi peilejä, avainnauhoja, pikakahvia, tarroja sekä nenäliinapaketin.



Suomessa asuvat Ginga-fanit pääsivät yllättymään, kun Japanin Suomen-suurlähetystön verkkosivuilla mainostettiin juhlanäyttelyn saapuvan Suomeen. Myös Sangatsu Manga mainosti näyttelyä sosiaalisen median kanavillaan, ja pian näyttelyä mainosti moni muukin taho, kuten Silver Fang Network.

Näyttely oli rakennettu Helsingissä sijaitsevan japanilaisen elintarvikemyymälä Tokyokanin tiloihin, yhteen huoneeseen. Näyttely oli mittakaavaltaan pienimuotoinen, mutta silti erittäin laadukas. Upea mainoskangas oli asetettu liikkeeseen ikkunan taakse, ja liikkeen ulkopuolelta näkyi mainoskankaan lisäksi FaNeMan valmistamia Gin-maskotteja sekä Mangamuseon virallisia oppaita. Montaa kävijää ilahdutti huomata, että näyttelyn kuvaaminen oli sallittu.


 
Tokyokanin ulkopuolella mainoskangasta ihaillessa näyttelyn järjestäjät viittoivat innoissaan astumaan liikkeeseen. Liikkeeseen käydessä tunnelma oli erittäin lämmin ja iloinen. Näyttelyssä oli paikalla Mangamuseon työntekijöitä, jotka toivottivat kaikki vieraat lämpimästi tervetulleiksi. Kävijöille lahjoitettiin postikortteja, tarra, Mangamuseon taiteltava opas sekä peili. Myös Mangamuseon johtaja Takashi Oishi sekä KOMACHI Consulting Oy:n perustaja Minako Lakso olivat paikan päällä.


 
Näyttelyssä oli myytävänä muutamia Mangamuseon tuotteita. Myynnissä olivat minijulisteet (6,30 €/kpl), pinssit (7,50 €/kpl), Weed & Koyuki -kortti (2,50 €) sekä Mangamuseon uusimmista hahmopostikorteista Weed ja Gin (4,40 €/kpl).



Näyttelyssä oli esillä henkilökuvaus Yoshihiro Takahashista, suosikkihahmoäänestyksen tulokset Japanissa, kolme erilaista mainoskangasta, henkilökuvaus Minako Laksosta sekä useita erilaisia Takahashin kuvituksia. Kuvitusten vieressä oli sinisille lapuille koottuja tietoiskuja, joissa esimerkiksi kerrottiin, missä kuva on ilmestynyt ensi kerran.

Ikkunalla ollut mainoskangas oli kaksipuolinen; ulkopuolelle näkyvä puoli oli Hopeanuoli-aiheinen ja sisäpuolelle näkyvä Ginga Densetsu Weed -aiheinen.


 
Paikan päällä olleet Mangamuseon henkilöstö, Takashi Oishi sekä Minako Lakso olivat kaikki erittäin vieraanvaraisia, ja kävijät pääsivät keskustelemaan heidän kanssaan. Kävijöiltä esimerkiksi kysyttiin, kuka on heidän lempihahmonsa Ginga-saagoista.

Kaiken kaikkiaan näyttely oli upeasti toteutettu, kattava ja laadukas. Mangamuseo on tehnyt 28.10.2022 Instagramissaan julkaisun, jossa he kertovat näyttelyn menestyksestä Suomessa. Julkaisussa myös taidetaan antaa ymmärtää, että ensi vuodeksi olisi suunnitteilla jotain suurempaa.



Mitä mieltä olit näyttelystä? Pääsitkö itse vierailemaan paikan päällä?

Teksti ja kuvat: Veera Kaipio/Vivy

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Arvosana 4.83 (6 arvostelua)

Tässä blogikirjoituksessa ilmenevät mielipiteet ovat täysin minun omiani (Veera Kaipio/Vivy/Hornanhurtta). Kyseessä ei ole koko Suomen Hopeanuoli-fanit ry:n mielipide musikaalin ensimmäisestä osasta, vaan oma henkilökohtainen arvosteluni.

Kävin katsomassa Hopeanuoli-musikaalin ensi-illan Tampereella Finnkino Plevnassa ja tämän jälkeen kolme kertaa paikallisessa Finnkinossa Porissa. Odotin musikaalia malttamattomana ja innoissani, joten odotukseni olivat korkealla. Ostin liput näytökseen Finnkinon verkkosivulta heti, kun ne tulivat myyntiin.



Maruichirô Maruon ohjaama Hopeanuoli-musikaalin ensimmäinen osa, Ystävyyden siteet, sai ensi-iltansa Suomen valkokankailla 12.8.2022. Japanissa taas musikaalia on esitetty Tokiossa sekä Kōbessa kesällä 2019. Kestoltaan tämä live-esityksestä kuvattu musikaalielokuva on 2 h 6 min. Musikaalin ensimmäisessä osassa esiintyviä hahmoja ovat Akame, Akatora, Ben, Chūtora, Gin, Gohē Takeda, Hyena, Jaguar, John, Kurojaki, Kurotora, Moss, Riki, Smith sekä muut sivuhahmot, kuten esimerkiksi Mossin, Kurojakin ja Akamen alaiset.

Rooleissa:
Akame: Hirofumi Araki
Akatora: Ryotaro Akazawa
Ben: Naoya Gomoto
Chūtora: Naoya Iwaki
Gin: Hiroki Sana
Hyena: Riku Ozeki
John: Yuya Asato
Kurojaki: Takashi Kitadai
Kurotora: Haruki Matsui
Moss: Shinichi Chiyoda
Riki: Kenji Sakamoto
Smith: Kouhei Shiota

Musikaalin alkaessa olin erittäin ennakkoluuloinen, enkä ollut varma, mitä tuleman pitää. Pääsin onneksi yllättymään positiivisesti, kun musikaali eteni. Musikaalin alussa on tiheästi sekä laulamista että puhuttuja osuuksia. Musikaalissa Gohē Takeda toimii oman roolinsa lisäksi kertojana, ja järjestely toimii mielestäni erinomaisesti. Pidin Gohēn näyttelijästä, hän toi hahmoon syvyyttä sekä ilmeikkyyttä, ja erilaisten tunteiden ilmaisu toimi hyvin. Hahmo oli paikoitellen jopa hieman humoristinen.

Koko musikaalista lempihahmoni olivat ehdottomasti Smith, Hyena ja Moss. Kouhei Shiotan suoritus Smithin roolissa oli aivan huikea. Smith oli ilmeikäs ja humoristinen, koko ajan roolissaan sekä tämän puvustus oli mieleeni. Valkoinen hapsupaita, mustavalkoinen takki sekä tämän maskeeraus sopivat hahmolle. Kouhei Shiotalla oli myös mielestäni onnistunein suoritus tanssin osalta, ja tämä oli muutenkin liikkeiltään ja kehonkieleltään sulava ja kevyt. Hahmosta välittyi rentous ja lämpö, ja tämän vuorovaikutus Hyenan kanssa oli mielenkiintoista seurattavaa. Riku Ozekin esittämä Hyena sai aivan uuden puolen omaan näkemykseeni hahmosta. Hyenan kehonkieli oli loistavaa. Esimerkiksi tämän tapa pitää käsiään koukussa, pyyhkiä suupieltään ja pitää suutaan usein virneessä olivat täydellisiä eleitä tuoda hahmon roolia esiin. Hyenan elekieli oli mielestäni onnistunein, ja tämän puheen intonaatio sopi hahmolle oikein hyvin. Musikaalissa Hyena vaikutti rohkeammalta ja syvällisemmältä hahmolta kuin Hopeanuoli-animessa. Hahmon puvustus ei kuitenkaan ollut kovin ihmeellinen. Pidin kuitenkin tämän ponchomaisesta yläosasta ja pitkistä hihoista, joissa oli reiät peukaloille. Oli mielenkiintoista huomata, että ainakin kaikilla päähahmoilla oli jonkinlaiset hanskat.




Shinichi Chiyodan esittämä Moss oli kolmas lempihahmoistani. Shinichi Chiyoda esitti hahmoa erittäin humoristisesti, ja Mossin ilmeet sekä intonaatio olivat onnistuneimmat. Mossin puvustukseen kuului haalari, jossa oli useampi tasku sekä karvakaulus. Yksi omasta mielestäni hauskimpia Mossin kohtauksia oli tämän yrittäessä taistella Benin kanssa: oman kömpelyytensä takia Moss törmäsikin kiveen ja tämän ”aivot lensivät maahan”, minkä jälkeen Moss keräsi aivonpalaset takaisin päähänsä. Mieleeni kyseisestä kohtauksesta on kuitenkin jäänyt erään Mossin alaisen ilme taustalla. Siitä tulee mieleen RuPaul’s Drag Racessa esiintyvän Asia O´haran ilme kauden 10 jaksosta 3.



Toinen erittäin hauska Mossin kohtaus oli tämän lähtiessä alaisineen taisteluun Benin joukkoja vastaan. Alaiset hyppivät kalliolta alas nopeasti ja sulavasti, mutta Mossin alastulo kalliolta oli erittäin hidasta, kömpelöä ja vaivalloista. Mossilla oli muutama muukin hauska kohtaus, ja nämä kohtaukset saivat koko yleisön nauramaan.



Kain kolme hornanhurttaa toimivat kolmikkona hyvin yhteen. Heidän tullessa ensi kertaa esiin musikaalissa lauloivat he Kai-no rapper -kappaleen, joka ensikuulemalta tuntui kummalliselta. Tuosta kappaleesta ja Kain veljeksistä siinä kohtaa sai sellaisen ”poikabändi”-viban, ja aluksi en pitänyt siitä. Kuuntelin kappaletta Spotifysta tämän jälkeen, ja seuraavan kerran, kun kävin katsomassa musikaalia, tuntuikin kappale ihan sopivalta, ja pidin siitä vaikutelmasta, jonka se jätti kuulijalle. Se jää soimaan korviin pidemmäksi aikaa, ja musikaalissa Kain veljeksien laulaessa on hauska seurata, kun taustalla Ben yrittää rauhoitella Giniä, Smithiä ja Hyenaa, jotka esittävät soittavansa ilmakitaroita musiikin innoittamana. Benistä tulee etenkin tässä kohtauksessa sellainen ”Mom of the friend group” -fiilis. Chūtora on saanut aika ison roolin musikaalissa, ja tämän takia pidin tästä kaikista eniten veljeksistä. Jokaisella kolmella veljeksellä oli päällään jotain liittyen tunnusomaiseen väritykseensä. Chūtoralla oli täysin ruskeat hihat, Kurotoralla sininen asuste kiedottuna vyötärölle ja Akatoralla punaista vyötäröllä sekä jalassa. Jokaisella veljeksistä oli streetwear-/camouflage-tyylinen puvustus. Ainoa asia, joka jäi häiritsemään, oli Akatoran puuttuvat raidat poskista.

Yuya Asaton esittämä John jäi hieman muiden hahmojen varjoon. Itse koin Johnin roolisuorituksen neutraaliksi ja puvustuksenkin hieman tylsäksi, vaikka tämän kaksivärinen takki olikin tyylikäs. Mielestäni hieno yksityiskohta hahmon maskeerauksessa oli peruukki, joka oli aseteltu siten, että etenkin Johnin tunnusomainen ulkonäkö animesta tuli esiin. Johnin esittämä GSD-kappale oli myös hyvä, ja oli kiva yksityiskohta, kun Johnin taustatanssijoilla oli aurinkolasit päässä kappaleen aikana. Tiedä sitten, kuvasiko tämä Johnin ”viileyttä”.



Naoya Gomoton suoritus Beninä oli hyvä. Benistä huokui karismaa, ja tämän tyyneys sekä neutraali ilmeikkyys toimivat roolissa. Benin puvustus oli samantapainen kuin Johnilla. Pidin Benin peruukista, joka oli sliipattu taakse. Se antoi Benistä huolitellun kuvan. Benilläkin oli kuitenkin muutama erittäin hauska kohtaus musikaalissa.



Hiroki Sanan esittämä Gin, Hirofumi Arakin esittämä Akame ja Takashi Kitadain esittämä Kurojaki jäivät hieman pettymyksiksi. Akamen ja Kurojakin puvustukset olivat silti mieleeni. Akamen kokovalkea ja Kurojakin kokomusta puvustus toimivat hyvin vastakohtina toisilleen. Kurojakin takissa olevat niitit ja irokeesi toivat hahmolle ”punkkari”-henkisen olemuksen. Suurena Kurojaki-fanina olin kuitenkin pettynyt tämän rooliin. Mielestäni Kurojakista olisi voinut tehdä karmivamman, koska jollain tavalla pelkuruus ja ehkä jopa heikkous huokuivat hahmosta. Kurojakilla oli kuitenkin hetkensä: esimerkiksi tämän taistelu Ginin kanssa oli hyvin toteutettu, ja hahmosta välittyi itsevarmuus tämän osoittaessa ennakkoluuloja Ginin valmiuksista taistella kanssaan. Akamesta en ole oikeastaan koskaan välittänyt hahmona, enkä koe tällä olevan suuria eroja musikaalissakaan. Akamen esittämä Shinobi-kappale ei ollut omaan makuuni, vaikka Akamea esittävällä Hirofumi Arakilla olikin hyvä ääni.



Puvustus Kurojakin alaisilla oli kokomusta, ja hahmoilla oli huivi kasvoilla. Kurojakin alaisilla oli erittäin kammottava ääni, kun hahmot puhuivat synkassa kaikuvasti ja ääntä oli muokattu. Akamen alaisilla taas puvustus oli valkoinen, mustaa liiviä ja peruukkeja lukuun ottamatta. Olisin ehdottomasti halunnut nähdä Akamen alaisilla kokovalkean asun.



Ginin roolista musikaalissa en pitänyt miltei yhtään. Ginin hahmo pysyi avuttoman oloisena koko musikaalin ajan. Ginin taistellessa musikaalin alussa karhua vastaan lauloi tämä duettona Rikin kanssa, ja sen taistelun aikana Ginistä huokui itsevarmuus. Olisin toivonut sitä samaa energiaa koko loppurooliin. Ginin puvustus oli tavanomainen, harmaa haalari muutamilla karvatupsuilla. Tämän häntä oli kuitenkin erittäin pehmoisen näköinen, plussaa siitä. Hiroki Sanalla oli mielestäni parhain lauluääni.



Kenji Sakamoto Rikin roolissa ei myöskään säväyttänyt. Mielestäni hahmolta puuttui karisma, ja puvustus oli tavanomainen muihin verrattuna. Miinus myös maskeerauksesta, jossa toisen puolen arvet poskessa olivat väärin. Pidin kuitenkin yksityiskohdasta liittyen Rikin takkiin: musikaalin alussa takki on kauniin valkoinen ja sen lopussa nuhjuinen ja täynnä arpia. Erään kappaleen aikana Riki kääntyy usein selin, jolloin yleisö näkee takissa olevat arvet. Tämä oli mielestäni hienosti toteutettu.




Mennään puvustuksesta ja hahmoista eteenpäin musikaalin kappaleisiin, erilaisiin efekteihin ja lavasteisiin. Lempikappaleitani musikaalissa olivat Chigasawagu, Mangetsu tabidachinotoki sekä Kai-no rapper. Hopeanuoli-musikaalin soittolistaa on mahdollista kuunnella myös Spotifyssa. Ääniefektejä musikaalissa on käytetty todella monipuolisesti. Karhujen äänet olivat karmivia, taistelukohtauksissa käytetyt ”iskujen” äänet osuivat täydellisesti kohdalleen, ja äänitehosteita on muutenkin käytetty musikaalissa paljon. Muita erikoistehosteita olivat kankaille ja muille materiaaleille heijastetut kuvat, kuten lumisade, karhut, koirat sekä kuu. Tehosteita käytettiin monipuolisesti, mutta osa niistä olisi voitu toteuttaa paremmin. Esimerkiksi muutamissa kohdissa kuvatut juoksevat koirat näyttivät kummallisilta, ja heijastetut karhut olivat ennemminkin hassun näköisiä kuin pelottavia. Lavasteena toimi pitkälti yksi iso ja sama lavaste, josta olikin moneksi. Se toimi kalliona, tunnelina ja monien taistelukohtauksien tapahtumapaikkana. Igojen ”saagassa” oli käytetty liikuteltavia seinäpaneeleita, jotka toivat monimuotoisuutta lavasteisiin. Isona miinuksena lavasteissa oli musikaalin alussa esiintyvä karhu, jonka käpälät ja pää olivat valmistettu jonkinlaisista kehikoista. Mielenkiintoinen toteutus, mutta karhun pää oli kummallisen näköinen, enkä ainakaan itse heti ymmärtänyt, mikä se oli.



Muita mielestäni hienoja yksityiskohtia musikaalissa olivat veden alla tapahtuvat kohtaukset, joissa hahmojen liikkeet hidastuivat, Benin jääminen kiven alle hidastetusti sekä se, kun hahmot kiristelivät usein hanskojaan taistelun alkaessa. Pidin erityisesti myös siitä, että musikaalin alussa laulettiin Hopeanuolen tunnari ja taustalle heijastettiin kuvia Hopeanuolen mangasta.



Musikaalin juoni poikkesi jonkin verran alkuperäisestä mangasta ja animesta. Esimerkiksi Crossia ei ole musikaalin ensimmäisessä osassa lainkaan, ja tämän kohtaukset on jaettu Hyenan ja Smithin kesken. Erittäin harmillista oli huomata paljon käännösvirheitä, mutta osasin kuitenkin olettaa tätä. Erityisen pahalta tuntui, kun Gohē kertoo Akakabuton repäisseen tämän vasemman silmän, vaikka sen olisikin pitänyt olla korva.



Antaisin musikaalille arvosanan 8/10. Musikaali kokonaisuutena oli hyvä ja siksi kävinkin katsomassa sitä useamman kerran. Musikaalin ensi-illassa jaettiin myös julisteita, joiden kuvitus oli upea. Valkokankaalta musikaali ei tietenkään ole niin näyttävä, kun se on kuitenkin kuvattu live-esityksestä. Odotan musikaalin toista osaa innolla!

1 1 1 1 1 1 1 1 1 1 Arvosana 4.70 (5 arvostelua)